Globalisaatio

Globalisaatio tuntui olevan viime vuosikymmenen trendisana, josta on viime aikoina puhuttu huomattavasti vähemmän. Ehkä valtaväestö on jo hiljaisesti hyväksynyt globalisaation olemassaolon ja sen mukanaan tuomat ilmiöt, joten se ei enää ole niin kovasti pinnalla. Hiljaista hyväksyntää ovat saaneet osakseen varsinkin globalisaation negatiiviset ilmentymät, koska niin se markkinatalous vain toimii, ja siihen ei pieni ihminen voi vaikuttaa. Negatiivisina ilmentyminä voisi mainita esimerkiksi kehittyvien maiden riiston, ympäristön turmelemisen ja verokikkailun. Suomessa on helppo sulkea silmänsä toisella puolella maailmaa tapahtuvilta asioilta, jotka eivät meitä suoranaisesti kosketa. Sitten vasta nousee meteli, kun jokin monikansallinen firma päättää siirtää toimintonsa Suomesta tai maksaa veronsa muualle, vaikka toimii Suomessa.

Luennolla käsiteltiin myös globalisaation hyviä puolia. Yrityksille se merkitsee lähes rajattomia kasvumahdollisuuksia, mutta yksilötkin ovat hyötyneet. Yritykset ovat vieneet mukanaan kehitystä kehittyviin maihin sekä tarjonneet työpaikkoja ja koulutusta. Erityisesti kehittyvien maiden kouluttautunut väestö on hyötynyt, mutta toisaalta elintasoerot ovat kasvaneet. Ei siis niin paljon pahaa, ettei olisi jotakin hyvääkin.

Ryhmämme jäsenille tutuin esimerkki globalisaatiosta on lääketeollisuus. Vaikka olemme olleet töissä ihan suomalaisissa apteekeissa, lääketeollisuudessa tapahtuvat muutokset maailmalla vaikuttavat tänne meille asti. Vain murto-osa suomalaisten käyttämistä lääkkeistä on valmistettu Suomessa edes osittain, joten muutokset maailmalla näkyvät myös apteekeissa.

Globalisaatio on saanut lääkealalla aikaan myös sen, että raaka-aineiden valmistaminen on keskitetty isoihin yksiköihin alihankkijoille, koska lääketehtaiden ei ole kustannustehokasta valmistaa niitä itse. Tästä johtuen raaka-aineista on välillä tullut pulaa, kun ainoassa sitä valmistavassa tehtaassa on tullut ongelmia, jolloin yksikään lääkefirma ei ole saanut raaka-ainetta lääkevalmisteeseensa. Nämä tilanteet vaikuttavat ihan suoraan suomalaiseen mökinmummoon, joka ei yhtäkkiä saakaan lääkettään apteekista, kun raaka-aine on koko maailmasta loppu.

Suomen kannalta huolestuttava kehitys lääkemarkkinoilla globalisaation myötä on ollut lääketutkimuksen siirtyminen Suomesta muihin maihin. Suomi on perinteisesti ollut laadukkaan lääketutkimuksen mallimaa, mutta kustannusten takia tutkimuksia on siirretty halvempiin maihin. Tämän on pelätty vaarantavan lääketutkimusten laatua, mutta onhan se myös suoraan Suomen työpaikoista ja verotuloista pois. Toisaalta globalisaation myötä uudet hoitomuodot ja lääkevalmisteet rantautuvat Suomeen suurinpiirtein samaa tahtia muun maailman kanssa.

Globalisaatio on ristiriitainen asia. Toisaalta ymmärrän yrityksiä, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa tehostamalla tuotantoa ja vähentämällä kuluja, mutta yksittäinen työntekijä tai kuluttaja on sivuseikka, kun toimintoja siirretään ja keskitetään. Usein myös laatu kärsii, mikä on pelottavaa, kun ajatellaan lääkemarkkinoita. Lääke on kuitenkin sellainen tuote, jonka laatua kuluttaja, eli lääkkeen käyttäjä, ei voi itse varmistaa.

Globalisaatio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s