Jokaisella organisaatiolla, jossa johtamista tapahtuu, tulee olla selkeät tarkoirukset ja tavoitteet (visio ja missio) jotka ohjaavat ja yhtenäistävät niin johtamista kuin käytännöntyötäkin kohti tavoitteellista tulosta.
Jokainen johtaja soveltaa teorioita ja ohjeita oman tapansa mukaisesti, tämän vuoksi johtamisen kenttä on aina henkilöpohjaista ja erilaista. Vaikka luotaisiin minkälainen tahansa teoria johtamiseen, joku tulkitsee (sensemaking) sen omaan muottiinsa. Yhteiskunta toimii nykyään organisaatioiden ja niiden luomien sääntöjen alla ja jokaisella organisaatiolla on oma johtonsa ja johtajansa. Tajuamattaan on jokainen meistä johdettavana jollakin tapaa ja joillakin säännöillä ja teorioilla. Näiden sääntöjen tavoitteena on rationalisoida kyseisen organisaation toimintaa. Itse koen suomalaisen yhteiskunnan hetkittäin liian rationalisoituneeksi ja täten innovaatio jää taka-alalle, kun tehdään aina samalla tavalla kuin ennen. Johtamisen tarkoitus olisi kuitenkin olla tulevaisuuskatseista ja yrittää viedä asioita eteenpäin.
Johtotasojen jakaminen on tuttua ryhmässä osien työpaikkojen kautta. Kun kuuntelee nykyisten suurfirmojen toimintaa tuntuu, että joskus johtamiseen välitasoilla panostetaan liikaakin ja työn toteuttajien määrä saattaa jäädä suhteessa tajuttoman pieneksi. Johtamista ei mielestäni pitäisi tehdä johtamisen vuoksi vaan tulostavoitteiden kasvattamiseksi.
Johtamisteorioiden osaltai on varmaankin järkevintä toimia jonkun yhden pohjalta ja tuoda siihen ominaisuuksia muista teorioista. Lisäksi on tärkeää huomioida oman organisaationsa ja henkilökunnan ominaispiirteet ja se, kuinka ne soveltuvat teorian toteuttamiseen. Apteekkialalla pitää olla monipuolinen johtaja, tavoitteita on useita (tulos, asiakkaan terveys ja mahdollisimman monipuolinen toimintaympäristö työntekijöille) eikä täten voida pyöriä esimerkiksi vain tieteellisen liikejohdon pohjalta.
Hyvä esimerkki luentoihin liittyen löytyi yhdeltä jäseneltä:
Työpaikassani oli johtajana apteekkari, joka oli hyvin pätevä johtamisessa, eli apteekin bisneksen pyörittämisessä. Hän osasi pyöritellä lukuja, tehdä strategisia päätöksia liiketoiminnan suhteen ja hallita kustannuksia. Johtajuudessa hänellä puolestaan olisi ollut kovastikin parannettavaa, mistä johtuen henkilökunta ei pitänyt häntä hyvänä esimiehenä, eikä viihtynyt työssään. Hyvän johtajan tulisi siis, varsinkin pienessä organisaatioissa, olla hyvä kummallakin osa-alueella.
lubricative management 